perjantai 13. maaliskuuta 2015

Miksi hankin koiran ja miksi valitsin kiinanharjakoiran?

Ajattelin nyt alkaa tekemään tälläsiä "teemapostauksia" eli kertoisin oman mielipiteen asioista ja kertoisin vähän itsestäni jne.
    Nyt kun kerta mun puheet ja elämä on vaan "koira, koira, koira..." niin kerronpa teille miks valitsin just kiinanharjakoiran tai ylipäätään hankin lemmikin. Elikkäs halusin itelleni jonkun kaverin ja koirakuume vaan kasvoi. Se tuntu jotenki hassulta kun kaikki ei ollu ihan sen koiran kannalla sen takiakin, että en pääse kulkemaan miten haluan ja se "syö mun aikaa" niin paljon. Jotenki kukaan ei uskonu että osaisin pitää koirasta huolta. Ja nyt taidan puhua enemmän vanhemmista :D Luulivat että kyllästyn ja koira jää äidille tms. Vaikka oonkin välillä hieman laiska ja hiljainen persoona niin en nyt ihan koiraa hankkis jos tietäisin että en pystyis siitä huolehtimaan. Mutta miettikääpä että kuitenki oon ihan järkevä nuori nainen. EN KADU, voin kyllä sanoa! Syy siihen miksi hankin koiran oli, että kaipasin jotankin jonka kanssa touhuta ja olla. Tuntu että kaikki jurraa paikoillaan, en tee mitään järkevää ja oon niin vauva, että kaipasin jotain paijattavaa kun Villellä ei ole aikaa paijata mua! :D Tarvitsin jonkun harrastuksen, tekemistä ja jonku ihanan kaverin mun tylsälle arjelle. Koiriin ja eläimiin oon tottunut sillä niitä on ollut ihan lapsesta asti. Koiran oon aina joskus aikonut itelle hankkia. Orlando pakottaa mut ylös aamulla heti kellon soitua että sais aamupalansa mahdollisimman heti ja aamuhaistelut pitää päästä haistelemaan kun se on niin kivaa Orlandosta. :D Se motivoi mua ja kasvattaa myös mua/kärsivällisyyttä. Herra on niin itsepäinen ja ihana hassuttelija, en oikeesti kestä! <3

Miksi sitten valitsin kiinanharjakoiran?

Muistan kun lapsena katsoin koirarotu kirjoja ja eteen pomppas kiinanharjakoira. Sillä oli laikukas iho, valkoset hiukset ja sille oli leikattu etuhiukset jossa musta raita. Katoin sitä koiraa ja höpöttelin siitä muistaakseni äitille sanoen että niitä on pitkäkarvasiakin kun äitistä ei tainnu olla niin kaunis tuommonen karvaton. En saanu sitä mielestä, se oli niin upea!
    Sitten kun mun koirakuume alko kasvaan rupesin miettimään millaisen koiran haluaisin itselle ja mikä sopisi elämäntilanteeseen parhaiten. Rupesin miettimään, että pieni koira olis kätevä. Sen vois napata mukaan helposti ja ei vie niin paljoa tilaa. Luonteet kaikilla pienillä koirilla ei ole niin koiramaiset/miellyttämisen haluisia ja jotenki itseää kiinnosti enemmän ns. itsenäiset/oman arvonsa tuntevat seurakoirat. Jotenki se yli menevä "teen kaikkeni sun takia" ja "mitä seuraavaksi tehdään" ei kuulostanut niin omalta vaikka kuin olisi helpompia luonteeltaan. Ne vaatii sitä huomiota ja tekemistä niin paljon enemmän kuin itsenäiset koirat.
    Koiraroduista päädyin pieniin rotuihin, jotka olisi kuitenkin "hienostuneita" ja kauniita koiria, vaikka sillä nyt niin väliä olisikaan. Lopulta oli kolme rotua mielessä; italianvinttikoira, chihuahua ja kiinanharjakoira. Päädyin sitten pitkän haaveen takia harjikseen ihan vaan myös luonteen takia. Ne on elämästä nauttivia, iloisia/leikkisiä, oman arvonsa tietäviä hölmöilijöitä, kiintyy omistajaansa ja kuvauksessa luki että ei hauku, mutta kyllä tuo haukkuu :D (Tosin lopettaa heti kun asiasta mainitsen.)
   Myöhemmin katsoin huvin vuoksi netissä myytäviä koiria niin eteen pomppas kiinanharjakoira, jonka ehdin jo unohtaa! Ajattelin et apua miten upea koira ja rupesin selailemaan muitakin myytäviä harjiksia ja lopulta päädyin Orlandoon. Hienoon mustavalkoiseen koiraan! Ajattelin että mitä mä turhaan kyselen koirista ja kidutan itseäni. Joskus kuitenki sen koiran hankin, joten miksipä ei näihin mun yksinäisiin iltoihin mahtuis yks ilopilleri kaveriksi! Päätin ottaa härkää sarvista ja morivoitua. Tehdä elämässä miten parhaaksi näen enkä hössöttele jokaista ihmistä. Nyt se epäröinti sai päättyä. Joskus kuitenkin sen koiran olisin koiran hankkinut ja nyt oli hyvä sauma keskittyä koiraan oikein kunnolla. Siitä se pikkuhiljaa sitten lähti elämä tuon hölmöläisen kanssa <3

"Oikeesti herätiksä mut vaan sen takia et voit kokeilla onko paita sopiva? Et oo tosissas!" Oli melkosen mitä v*ttua ilme ja tuijotti koko illan että et oikeesti oo tosissas :D
"Äiti saanhan tuijottaa sua koko päivän!" Tuo katse on melkein jokapäivä. Se on huomionkipeys ilme :')
"Tää viltti on niin lämpönen etten halua lähteä tästä ikinä!"
"Leikkisit nyt mun kanssa!" Rasmus ei oikein rioviöistä välitä!
Iskän koira Nettaa täytyy moikata myös häkin läpi :)




2 kommenttia:

  1. Orlando on kyllä aivan hillittömän suloinen tupsutassu : D Pidin nuorempana kaikkia karvattomia eläimiä rumina, mutta näin vanhemmiten ne näyttävätkin kiehtovilta ja kauniilta otuksilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo se on tosi jännän näköinen rotu!
      Ja ku tuota tuijottajaa katsoo jokapäivä ja miten hyvä luonteinen koira se onkaan nii kyllä sydän sulaa <3

      Poista