sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Rakkaus on lumivalkoinen



Katson lumihiutaletta, se on kaunis kuin täden muotoinen.
Sitten katson puita, ne täyttyvät miljoonista pienistä lumihiutaleista.
Kun valo osuu niihin, ne kimaltelevat kauniisti. Vaikea uskoa että ne ovat vain jäätä, joka sulaa lämpimässä.


Pieni pakkanen puree minua, mutta se ei haittaa. Täällä on niin kaunista, etten millään raskisi lähteä. Kaikki on niin valkoista ja levollista. "Erittäin kaunista" -Minä huokaan.


Minä tunnen itseni vapaaksi täällä, tunnen olevani eri maailmassa.
Saan kirmata täällä ihan vapaasti ja kuunnella kun lumi narisee jalkojeni alla hassusti. 
"Voi kun tämä olisi pysyvää,
voi kun tämä on kaunista!" -Huokaan vielä kerran. :)

Phhh... plus hiusrakkautta!

VOI ETTÄ MUA OTTAA PÄÄSTÄ! Mikä hemmetti mua taas estää asioiden edistymisessä hitto vie.. Mun piti mennä sinne työharjotteluun tammikuussa että pääsen jatkamaan vihdoin opintojani. Jostain kumman syystä he peruivat sen, eli en siis ole menossa sinne.. Mitään järkevää vastausta ei tullut että miksi peruivat. En voi vaan ymmärtää kun koulun kautta asiat sovittiin ja he olivat itse sinne ilmoittaneet tarvitsevansa harjoittelijaa ja esitäytettiin laputkin valmiiksi yks päivä. Sen jälkeen niistä ei kuulunut vaikka kuin yritin heitä kiinni saada.. Meininki kuulosti hämärältä kun puhuin harjoittelulappujen täyttämisestä loppuun. Soittivat sitten viimetippaan, että äläpä tulekkaan...
    MUTTA kun kuulin asiasta niin oli ihan pakko saada asia heti kuntoon. Minähän en luovuta tämän suhteen! Soitin toiseen kampaamoon heti puhelun jälkeen, jossa olisivat valmiita ottamaan maalis-huhtikuusta eteenpäin harjoitteluun, mutta joudun koko kesän olemaan siellä. Eipä se edes haittaa kunhan vaan saan asiat toimimaan. Nyt vaan äkkiä laput sopimaan ja sanoikin että he eivät kyllä peru jos lupaavat. :)  Stressi on kyllä kympissä p*rkele.. Ja joo-o nyt saa kiroilla kun ärsyttää niin sikana. Jos sitä vaikka menis töihin siksi ajaksi kun harjoittelut alkaa. Vois olla viisain näin joulun jälkeen huh.. Niin ja toisaalta turhaan muutin Ouluun noin kiireellä kun luulin harjoittelun alkavan pian.. Turha valittaa kun asia on nyt näin mennyt ja sain korjattua senkin ihan kunnialla, olen tyytyväinen itseeni kyllä etten masentunut vaan toimin. Se on välillä niin outo käsitys näin herkälle ihmiselle, joka itkee ja panikoi joka pienestä asiasta...

MUTTA HEI! Värjäsin mun vanhat klipsit yks päivä ja ihanat onkin. <3 Tykkään nyt näistä hiuksista sikana. Piti vaan tottua ensin muutokseen. Pidennykset varsinkin kruunaa tyylin kyllä. I'm in love. I can say that! :)


Kuvissa jotenkin vääristää tän pimeän talven takia, mutta hiukset on siis tumman/sähkönsiniset ja latvat turkoosit!

Ei muuta kuin seuraavaan kertaan! Millon nyt sattuu olemaankaan.. ;D
Ps. Muutaman hienoa talvikuvaa tulee kunhan keksin hyvän runon/tekstin siihen :)

maanantai 8. joulukuuta 2014

Blue hair!

Nno se siitä valoisasta.. Kolmen jälkeen jo pimeetä et juust.. Yritäppä siinä hiuksista kuvaa ottaa. :D Otin sitte kökkösellä kameralla pari kuvaa tästä letistä. Vielä ku sais ne pidennykset niin ah! :) Koitin aamulla muka kihartaakkin vaan aika lössähtäneet ne nyt oli. Aika perus juttu :D


Oon oikeastaan alkanu pitämään näistä. Aika tyylikkäät eikö vain? :)
JA huomatkaa mun ihana uus h&m huivi! Käytiin äitin kanssa jouluostoksilla. Vähän tyhmää et valitsin itse mun joululahjan, mutta en oikein tienny tasan tarkkaan millaiset saappaat/kengät halusin. Lähdettiin sit Zeppeliiniin kenkiä etsiskeleen ja löysin superihanat kenkulit. Nauratti kun myyjä paketoi sen mun nenän edessä. Harmi etten saanut niitä heti käyttöön.. :D
Toinen asia mikä harmittaa on se, että oon tehny kivoja joululahjoja tässä kuussa ja haluaisin ne jo näyttää täällä blogin puolella.. En vaan voi koska tiedän että eräät henkilöt kyttäilevät blogiani. Tänä jouluna saa sisarukset ihania lahjoja vaikka itse sanonkin! Täytyy muistaa kaikista kuvaa ottaa että saa tänne sit Joulun jälkeen laittaa hih. :)

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Kohti ääretöntä ja sen yli!

Still alive nigga! (vanha juttu höhö!)

Nyt on tapahtunut niin paljon kaikenlaista että huhhuh.. 
    Muutto Ouluun oli viime kuun alussa ja oon koittanut jotenkin totuttautua tähän. Tuntuu että kaikki muuttunut hetkessä. Asun talojen rakennus työmaiden vieressä ja tahtoisin löytää täältä läheltä hyvän koiran ulkoiluttamis alueen. Koirien ulkoiluttamus polun pätkä löytyy ihan talon edestä, mutta maisemat ei miellytä meluisan työmaankin takia.. Nooh, jos nyt tästä pikkuhiljaa saa koiraa liikkumaan pidemmälle ja pidemmälle. Ei nää kelit Orlandoakaan innosta.. Ja blaa blaa ja blaa.. Jos nyt vaan pysyttäs asiassa..
Työharjottelun aloitan ens kuussa ja olen siellä juossut lippujen ja lappujen kanssa eestaas.
Olen myös "kiireisenä" harrastanut tylsyyttä. Tahdon jo tekemään hommia! Ihan turhaa pari kuukautta kotona löhöän. Hullukshan tässä tulee. Varsinkin kun kaikki tuttu on jätetty taakse ja ne kaverit ja koulu... Ikävä oppitukkaan. Ens vuonna palataan näyttöjen ja opintojen täydentämisen merkeissä. Jos nyt tämä tyttö  joskus näyttäis valmistuvan. :)

Mun riiviö on kasvanut ihan sikana! Alkaa olla jo ihan täysikasvunen koiruli. Jo kuuden kuukauden ikäinen, niisk! :')
Vaan on siinä hyviä puolia. Poju oppinu jo käyttäytymään. Toki pennun eleitä ja joitain rasittavia tuhoamisia tapahtuu välillä, mutta osaa arvostaa mua ja on melko rauhallinen ja leikkisä kaveri. Aivan ihana hölmöilijä <3

Ehkä maailman söpöin maatuska vauvan potkupuku. Piti muokata siitä sisälle puku kun parvekkeen ovi vuotaa vähän. Nyt tarkenee <3
Perus riiviö!
Miten yhdelle pienelle koiralle yks ihminen voi olla koko maailma? Joku seuraa mua kaikkialle ja pusuja saan kokoajan! <3

Pilasin tuossa mun hiuksetkin.. Tai siis sain päähän piston että kyllä mun nyt tarvii värjätä sähkön siniseks. Nnoo värihän ei sitte suostunu tarttumaan vaalennuksen jälkeen ja tuli ihan kauhee haalee sininen.. Onneks ostin samalla vähän violettia sinisen kaveriks ja sitä törsötin päähän enemmän niin jopa tuli tumman sähkönsiniset. Hain myös kaupasta tumman ruskean/mustan värin ja laitoin tyveä piskästi tummalla jonka jälkeen kampasin sitä vähän värikohdasta eteenpäin, että se liukuu siniseksi. Ärsyttää kun en pääse myt tukkuihin vähään aikaan niin tyydyn kaupan/kampaamojen suoraväreihin. Toki onneks mulla on oma erillinen hapete, eli en käytä niitä kehite-emulsioita ollenkaann.. Ebay on joulun jälkeen pelastus. Nyt on turha haaveillakkaan kampaamovärejen tilausta sieltä. Yksinkertaisesti jouluruuhkat, huoh..
Haluaisin vielä pidennyksen ja liukuvärin hopean blondiin tai turkoosiin. Lyhyt hius on päällä, joten alle vaan laittaisin yhden neljän klipsin pidennyksen yms...
Näytän mun mielestä ihan joltain manga fanilta.. Vaan oon alkanut tottumaan ja löytämään vaatekaapista harmaata ja mustaa vaatetta mitkä sopii parhaiten sinisen kanssa. (symppis?) Onhan tää aika tyylikäs loppujen lopuksi kun jotenki nätisti laittaa nämä. :) Kuvaa laitan huomenna kun on valoisampaa! (tai no siis tänään hehh oho kello noin paljon...)

Oon kuvannu myös mun edellisen kämpän sisustuksen ja lupaan saada senkin joku päivä editoitua! (toivottavasti, sillä ohjelmat kaatuilee kokoajan..)

Nyt tämmösen "hei olen elossa" höpötyksen jälkeen on hyvä sanoa hyvää yötä! Kiitos teille jotka olette silti jaksanu mua seurata. Bloginhan tarkoitus on kirjoittaa sillon kun siltä tuntuu eikä väkipakolla. Tän mun "kaikki on uutta" ja "masentaa,ahistaa" stressin rauhoituttua onkin hyvä jatkaa! Asiaa riittää ainakin ja paljon. Kunhan ne sais tänne blogiin asti :)...

JOOOJOOOO päläpälä, hyvää yötä!

lauantai 18. lokakuuta 2014

Kuin kaksi marjaa?

Hih mun piti mennä nukkumaan mutta tajusin jotain hauskaa! Mun veli toi taas Thaimaan tuliaisia ja sain semmosen laukun/repun. Tällä hetkellä otin kuitenki ne irrotettava repun rinkat pois, sillä siitä sai laukunkin. No se ei ollut se asia vaan se, että ihastelin mitä kaikkea helmiä ja nappeja mitä siitä laukusta löytyi. Tajusin sitä katsellessa että siinä oli jotain tuttua... MUN NAPPILAATIKKO, siellä on ihan samanlaisia nappeja, helmiä ja niittejäkin! Mulla on kadonnut osa napeista mutta suurin osa näytti just samalta. Harmi että oon itse tekemiin lahjoihin kiinnittänyt niitä nappeja aina kun Joulu tms. on ollut. Tykkään tehdä lahjat itse :)
Muistan kun tykkäsin nuorempana pyöriä kierrätyskeskuksessa. Ihastelin niitä nappeja aina! Sitten viimesillä hiluilla ostin kauneimmat napit tyyliin 15 senttiä yks viiden napin pinkka. Se oli ihanaa ja keräsin niitä joskus vain koska oli niin nättejä. Kuitenkin jossain vaiheessa päätin, että nyt mä käytän noi napit mun käsitöihin ennen ku ostan lisää. Siitä on muutamia vuosia aikaa. Voisin tosiaan nyt käydä ennen muuttoa siellä keräämässä ihania nappeja ihailtavaksi. Haaveena olisi ostaa joku nätti puinen iso laatikko jonka sitten täyttäisin mitä kauneimmilla napeilla! ♥ Niitähän tosiaan voi laukkuihin ja vaatteisiin hauskasti sekaisin laittaa.


Ihana fiilis tästä! Näin on hyvä alkaa nukkumaan. Hyvää yötä ♥

Ps. En tiedä miksi noihin ekoihin kuviin toi kuvanmuokkaus sovellus jätti noi valkoiset reunat, mutta ei anneta sen häiritä. Pistetään puhelinpostauksen piikkiin! :D

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Okei okei myönnän, mutta kaveria ei jätetä <♥.♥>

Mä luin äsken eräästä blogista yhden tekstin ystävyydestä ja hieman ehkä havahduin ja tajusin, että hitto mulla on eräs ihana ystävä joka on jaksaa mua silti! Tunnen itseni "huonoksi" ystäväksi vaikka sisäisesti en olekkaan mikään pahantahtoinen ihminen. Erikoinen kylläkin olen. Haaveilija, joka aina elää omissa pikku haaveissaan, omissa pikku maailmoissaan., vaikea saada tähän maailmaan ja ihmisten ilmoille muualle kuin oman ukon kainaloon..

 MUTTA miten ihminen voi niin uppoutua omaan elämäänsä, että unohtaa kaverinsa ja sitten ihmetellään miksi kukaan ei ota yhteyttä. Noh, ehkäpä se johtuu juurikin siitä että MINÄ en ota heihin yhteyttä. Ja mitäkö minä olen tehnyt? Laiskotellut kotona ja miettinyt miksi kukaan ei "välitä". Itse olen odottanut että kaikki tulee valmiina pöytään. Itse olen mukavuuden haluisena touhunnut itsekseni kotona kaikenlaista turhaa ja kuluttanut miljoonia miljoonia tunteja musiikin kuunteluun ja ehkä myös siihen nukkumiseen. Yksin oleminen ei ole minulle ongelma, sillä rakastan sitä yli kaiken! Saa tehdä mitä vaan, saa olla rauhassa ja saa popittaa aivan täysillä kuulokkeilla niitä biisejä mistä ITSE tykkään ja tanssahdella mahdollisimman koomisesti niiden tahdissa vaikka kalsareissa jos huvittaa! Välillä vaan tuntuu, että olen liiankin hyvä siinä ja siksi pitääkin vähän tuulettua ihmistenilmoilla muutenkin kuin yksin shoppailulla tai ruoka-ostoksilla. Olen nimittäin huomannut, että olen erkaantunut minulle niin monesta tärkeästä ihmisestä vaikka tiedän sisimmissäni, että he ovat sellaisia ihmisiä joille voi milloin vain ilmoittaa että tavataanko. No olenko tavannut? No enpä oikeastaan.. jos toisella on omia menoja niin turhaannun että aikaa ei riitä hänellä joten antaa hänen itse ilmoitella jos edes kiinnostaa. Ei se niin mene, vaan sitä pitää itsekkin nähdä vaivaa asialle. Luultavasti siellä langan päässä kaveri ajattelee ihan samalla tavalla että joo ottakoot ite yhteyttä. Suomalaiset kun on vähän tämmösiä "epäsosiaalisia" juntturoita!

Vähän sinäänsä harmi kun itselle tulee tuossa suuri elämänmuutos ja suuntaan kohti Oulua ja uusia haasteita. Juuri kun lupasin kaverille ettei unohdeta toisia ja juuri kun muutenkin olen koulussani tutustunut aivan mahtaviin ihmisiin niin enköhän itse mene eri paikkakunnalle :D Onneksi ei ole kuin se tunnin bussimatka että eiköhän sitä voi vähän(aika paljonkin) ruinuttaa kavereille, että kylään sieltä tai sitten itsekkin tänne tulla. Haikea mielihän tässä tulee kun koko elämänsä tässä köyköisessä, mutta kauniissa kaupungissa on tullut tallattua. Toisaalta ihan hyvä vaan vaihtaa maisemia! Menen siis työharjoitteluun ainakin puoleksi vuodeksi  kampaamoon jonka jälkeen ensi syksynä vielä näytöt niin eiköhän tässä olla valmista parturi-kampaajaa, jeij!

Ja mikähän postaus tämä olisi ilman pari iloista selfietä ja muita "turhamaisia" kuvia, eli täältä pesee!


eBaysta tilasin tosi ihanan pirteän paidan eikä ollut kalliskaan!


Tommonen mamman vauvva se on! :3

Pärsky raukka on kokenut kovia tuon koiran tultua taloon. Se on näköjään saanut turpaan ja sitä riuhdotaan kokoajan.. :(
Tähän loppuun vielä vähän infoa:

Ensinnäkin muutan Ouluun ens kuun alussa!

Toiseksi en ole unohtanut teitä! Olen tehnyt paljon videoita blogia/vlogia varten, mutta se  editointi on niin työlästä. Varsinkin kun mulla on se pelkkä hemmetin movie maker. (häpeää ja punastuu..) Se kaatuilee kokoajan. En jostain syystä muutenkaan saa tähän koneeseen ladattua mitään editointi ohjelmaa tai mitään muutakaan ohjelmaa..
Videoita on aivan sikana ja niitä pitäis yhdistellä ja kattoa oikeesti ne kaikki muka läpi, joten aikaa tämä vie ja olkaa kärsivällisiä. Viimeistään ennen muuttoa lupaan edes yhden videon saada youtubeen ja tänne blogiin asti!
Kolmanneksi kännykkä onkin suurimmaksi osaksi Orlandon kuvia, joten ei siitä sen enempää sitten. Tota vauvvaa on jo näkyny ihan tarpeeksi mun facebookissa, instassa ja täällä blogissa joten jos yrotäis vähän rajoittaa jo tätä intoilua. Mutta mutta kun se on mun vaavi enn kestä!

Hähää kerranki kirjotin ihan normaaliin aikaan tätä enkä keskellä yötä! Hyvää päivänjatkoa. Terveisin Miia. :)

tiistai 14. lokakuuta 2014

Sydämen sulattaja ♥


Olet minun pieni kultani...


... olet minun kaikkeni ...


... olet jotain mitä en ikinä uskonut saavani..

Toit minulle seuraa ja elämää ympärilleni.
Toit minulle ilkikuriset temppusi ja terävät hampaasi, joilla vähän väliä yrität roikkua minussa.
Toit minulle sydämesi ja annoit rakkautesi minulle.
Sinä annat kaikkesi minulle, sinä elät minua varten!

Miten joku noin pieni voikaan olla noin hurmaava?
Miten se jaksaa aina riehua ja piristää päiviäni?
Näitä kysymyksiä pyörii päässäni kokoajan.

Minä lupaan pitää sinusta huolen.
Minä lupaan sinun perus tarpeidesi lisäksi antaa paljon rakkautta ja huolenpitoa.
Minä lupaan suojella sinua pahalta ja antaa kaikkeni vuoksesi, sillä niinhän sinäkin teet minulle!

Yli kuukausi sitten alkoi meidän yhteinen tie mitä me kuljetaan,
Yli kuukausi sitten luulin tietäväni mitä tuot mukanasi ja mitä tulet tarvitsemaan, mutta toitkin enemmän mitä osasin kuvitella.

En luovu sinusta ikinä!
- Orlando <3 -


keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Faktoja minusta video!



Tässä vähän faktoja minusta videon muodossa olkaa hyvät!

Videossa esim. mun hoono eglanti/flunssa laulua ja laulan myös mun hauvavauvan kanssa laulamista. :)

tiistai 30. syyskuuta 2014

Kerro kulta milloin sinulla on aikaa?

Miten ihminen voikaan mennä niin tunteen mukana! Tuntuu, että kun on normaalista poikkeava fiilis niin runoSUOLI kukkii hehe.. jälkeenpäin tätä tekstiä lueskellessa tästä saa sellaisen vaikutelman, että mun ukko on tunteeton himo-opiskelija. No tota jälkimmäistä se ainakin on(vähän pakko, koska yliopisto), mutta on sillä nyt sen verran aikaa. Mutta kun kerta olen sitä oikukkaampaa sukupuolta ja ihmisenä herkimmästä päästä, tarvitsen enemmän aikaa toipumiseen jne. jne.. Oon esim. hyvä sössimään opiskelut poissaoloilla "masennuksen" takia.. se todettiin kyllä viime vuonna hyvinkin hui! :(

Tunteiden tukahduttaminen/"unohtaminen" on paskaa.. Ja se, että ei oikein ole ketään muuta kuin yksi ihminen jolle voi puhua (joka oikeasti ymmärtää) ja jolle toivoisi kaiken kertovani; hyvät ja huonot asiat. No mitä tapahtuu jos toisella ei ole aikaa puhua silloin kun siltä tuntuisi? Entä jos joutuu odottamaan ja odottamaan että asian saa kerrottua? Haluais vaan olla löhötä koko illan ja kertoa asian huolella eikä ohimennen. Itse en ainakaan halua vatvoa huolia 24/7. Se paha olo ehtii hetkellisesti mennä ja hyvä olo saa vallan. Ei silloin enää osaa huonoista asioista puhua. Ne tukahduttaa omaan mieleensä.. Mitä pidemmän päälle voisi tapahtua jos vaan ei toinen yksinkertaisesti ehdi. Koulussa, illalla ja viikonloppuna läksyjä jonka välissä jotain koulun rientaloita. Lomia vaan joululoma ja sillonkin pitää kaikki joulurumbat tehdä. Kesällä töissä pitkiä päiviä ja illalla väsyttää. Opiskelut jatkuu vielä vuosia ja kuunteluseuraa ei ole. Miten sitä ei löydy muka missään välissä? Toinen ei ole siinä kun tarvitsee ja itse epätoivoisesti asiat yrittää omalla tavallaan korjata vaikka tietää, että juuri sen takia halusi pyytää apua koska ei itse pärjää. Pelkkä olkapää riitäisi missä kyyneleet vuodattaisi, mutta ei siihenkään tunnu olevan aikaa.. Lopulta hyvä jos on aikaa edes viestiä pistää ja sisältö suppenee kokoajan. "Mitä kuuluu?/mitä oot tänään tehnyt?" Ja vastaukset on tylsiä. "Tiskasin tiskit, mitäs sä?" Tuntuu melko köyhältä jo nämä jutteluaiheet. Tää maailma on outo ilman huumorintajua ja asioista edes sen sekunnin irtautumista. Itse rakastan sitä kun on raatanut opintojen eteen ja käy edes sen vesilasillisen juomassa. Samalla voi miettiä muuta jotain kaunista :)
Ja silloin kun sen kallisarvoisen ajan saa facebookin ja kännykkämaailman jälkeen kokonaan itselle, miksi murehtia kun on vihdoin aikaa pusutella, halia ja todennäköisesti asiaa on vatvottu sen verran omassa päässä että mitä sitä enää njääh, asia on loppuunkäsitelty YKSIN!

Ei mulla yhtään mitään hätää ole. Pieniä elämän murheita, mutta olisi ne kiva jollekkin jakaa joka ymmärtäisi..

Tässä tämmönen liiallisuuksiin menevä miettimis "runo"/teksti milloin sitä aikaa olisi? Onko sitä kun sitä tarvitsee vai onko liian myöhäistä jälkeenpäin? :)


Kerro kulta kun sinulla on aikaa kuunnella!

Kerro kun koulupäiväsi loppuu ja silloinkin on läksyjen aika.
Kerro kun läksysi loppuvat ja silloinkin on jo nukkumaanmenoaika.
Kerro kun viikonloppu alkaa ja silloinkin on opiskelujesi rientalot ja/tai läksyt kotona odottamassa.

Kerro kun lomasi alkaa ja silloinkin on vain joululoma aikaa ja Joulurunbat stressaavat.
Kerro kun olet kesälomalla ja sillonkin olet töissä.
Kerro kun on työpäiväsi loppunut ja silloinkin on jo ilta/aikasin herätys, joten väsyttää.

Kerro kun valmistut ja silloinkin on valmistujais rumbat ja stressit.
Kerro kun talo on rakennettu ja silloinkin pitää kaikenmaailman sisustukset laittaa.

Kerro kun lapset syntyvät ja kasvavat,
Kerro kun olet eläkkeellä ja kerro kun lapsenlapset ovat kasvaneet.

Kerro minulle onko sinulla nyt aikaa?
Kerro minulle oliko valintani oikeat? Teinkö jotain väärin?

Kerro kulta missä olit? Onko liian nyt jo myöhäistä kuunnella? 

Oli vähän köykönen, mutta kirjoitinpa sen tänne silti! Eikö olekkin kiva tietää näin kolmelta aamuyöstä! Hyvää yötä! :)

torstai 11. syyskuuta 2014

New hairstyle! (ja hauvavauvan sikasiistejä vaatteita myös)

Hihii muutosta! :3 Pituutta jäi, mutta päältä lyhyet. Ville sano, että tein MacGyverit. Siltähän ne näyttää jos niitä ei laita mitenkään haha! Onneks itse tehty suolasuihke ja lakka on keksitty. On myös Osiksen hiuspuuteri, mutta se lönttääntyy niin syvälle päänahkaan että tuntuu heti ällöttäviltä ja täytyy heti illalla pestä..

Täytyy kiittää Valtteria hyvästä hiusten leikkaamisesta! Mun koulussa on vaan nii mahtavia tyyppejä :3

Värjäsin sitte itse kotona haalistuneen (6 tummuutta muka alunperin oli) ruskeen päälle tumman harmaata/tuhkaa tukusta tilattua kestoväriä ja sain värin tuhkan ruskeaksi. (Schwartzkopf E-1, 3% hapetteella) ja vaalensin latvat (3% hapetteella) ja raidan otsikseen kun edellinen lähti melko kokonaan leikkauksessa. Kampaamosta ostettu keltainen suoraväri vaalennuksien jälkeen ja se oli siinä, nammsk ihanat uudet rokkihiukset. :P

Haluatte varmaan nähdä kuvaa? No halusitte tai ette niin tässä se on:



Ollaan aika rokkikukkoja orlandon kanssa, eikö vain? :) Koira tosiaan on omistajansa näköinen kuten sanotaan.
Voi ei mä myös tajusin tänään miten mun hauvavauva ei olekkaan enää niin pieni. Tai siis onhan se, mutta se on kasvanu kolmessa viikossa hurjaa vauhtia ja sen uus adidog huppari on jo kohta sille liian pieni! Ja se liian iso huppari minkä ostin tahalleen liian isona alkaa olla sopiva.. hui pientä! Onneks oon varautunu ja tilannut vähän väliä eBaysta eri kokoisia (isoja, pieniä ja siltä väliltä) vaatteita sille, sillä tiedän että se kasvaa vielä aivan sikana. Löysin sille aivan sikasiistin nahkatakinki. Sitte ku se on täyskasvuinen niin se sopii sille. Niin ja batman hupparia vielä odotetaan hihi :) Voisin vaikka laittaa teille näkyviin kuvaa missä näkyy kaikki sen vaatteet. Tässä se tulee:

Toi nahkatakki on vaan niin siisti! Löytyy huppareita,villapaitaa, kauluspaitaa nahkatakkia ja sade asua! :) 
Tässä tää huppari mikä alkaa olla sopiva :) Tänään katseltiin tuulista päivää ulkona!
Pieni iloinen kulta tuossa FBI hupparissa. Se on nyt just sopiva, eli adidog ei taida mahtua enää..
Yks päivä se kulki liian isolla kauluspaidalla koska olin trimmannut ja rasvannut sen ihon enkä halunnu jokapaikkaan sitä rasvaa. Huomatkaa tuo nahkatakin ja pienen ero vielä :"D

Voisin jopa tänään sanoa hyvää yötä (saahan sitä yrittää..) jo tähän aikaan, sillä olen jo nukkunut ihan tarpeeks monta yötä liian vähän ku pitää kuudelta aina koiraakin pissattaa.. eli siis HYVÄÄ YÖTÄ! :))

tiistai 9. syyskuuta 2014

Harakka esittäytyy! (Top 9 Kesällä hankitut korut)

Orlando, Orlando Orlando.. Onko olemassa muuta kuin koirajuttuja?
- No todellakin on ja ajattelin nyt esitellä mitä kaikkea kiiltävää sitä tulikaan kesän aikana keräiltyä. Korujahan tuli löydettyä. Muutaman.. Tai siis no niin kyllähän niitä kertyi, heh. :)


Nappasinpas nyt illan päätteeksi jopa oikean kamerani esille (joten laatu ja valoitus päin mitä sattuun..) ja aloin tuumasta toimeen!
Taustan toki oisin voinut valita paremmin mutta antaa nyt olla. Ja vielä että hintoja en edes kaikista muista, mutta koitan suurinpiirtein arvioida.

Laitan siis nämä nyt vaikka paremmuus järjestykseen (eli mistä pidän eniten jne.) ja aloitetaanpa nyt vaikka "huonoimmasta" :)

 NUMERO 9:



Valitsin tämän pääkallokorun viimeiseksi siksi, että luulin sitä paljon isommaksi kun tilasin sen eBaysta. Se ei ihan vastannut toiveita ja suunnittelinkin ehkä myyväni tämän kirpparilla joskus, sillä on niin onnettoman pieni. Muutenhan tämä on kiva tälläiselle synkälle ihmiselle, hehe ;D Oisko ollut euron/kahden euron välillä?

NUMERO 8:



Tämäkin rakkekoru Ebaysta ja hintaluokka enintään se kaks euroa, eli voi olla halvempikin. :)
Heti lukko meni niin että ei tahdo pysyä kiinni, mutta kyllä kädessä pysyy hyvin. Ihana pirtsakka keltainen, mutta en niin paljoa rannekoruja pidä, joten se on siksi vasta kasina.

NUMERO 7:


 Seiskaksi valitsin tämän ihanan rannekorun minkä löysin Glitteristä. Tais olla alennuksessa ja oli n. 4e?
Olen käyttäny sitä myös nilkkakoruna mun ihanien kesällä ostettujen balleriinojen kanssa ja sopii myös söpösti paljain jaloin punaisilla varpaankynsillä tai joidenkin sexyjen korkkareiden kanssa ;)

NUMERO 6:




 Tää on aivan sikasiisti eBaysta tilattu koru! Neljän euron luokkaa siellä. Se on semmonen lyhyt koru, joka peittää ylärinnan kokonaan. Se on mukavan iso, vaikka kuvassa näyttää pienemmältä jotenki. Oon aivan älyttömästi tykästynyt nuihin rock-tyylisiin linnun ja härän pääkalloihin, hui. :)

NUMERO 5:



Klassisempaa tähän väliin. Löysin Guessin korun eBaysta ja ihan aito pitäis olla. Noin 20e:n yli oisko ollu.
Haittapuoli vaan se, että ei oikein tahdo pysyä kiinni ja aukeaa aina välillä tuon kiinnitys-systeemin takia.

NUMERO 4:


Söpöyden söpöys oikeesti! Tämä on eBaysta ja oisko ollut 20e:n luokkaa siellä. Löysin yhden myyjän siellä, jolla oli aivan älyttömän siistejä koruja ja ihanan massiivisia, söpöjä ja punkahtaviakin sieltä löytyi. Ovat siis laadukkaampia kun noi eBayn halppis korut.

NUMERO 3:



Harmi kun kamera ei suostunut tarkentamaan.. :`(

Tämä on Glitteristä ja oisko ollu kaks euroa koska alennukset. Suosikki rannekoru ja olen pitänyt sitä melko useasti. Oon jotenki kiintynyt nuihin glitterisiin tummiin pääkalloihin, ihana!

NUMERO2:



Koru hyörii ja pyörii aina jotenki vammasesti eikä ikinä asetu kauniisti, mutta silti päätin valita sen toisiks parhaimmaks. Se on sit tosiaan kokonaan hopea, kuva vääristää!

Tämmönen harakka tarvii hopeaa, massiivisuutta ja paljon timantteja. Tällästä olin ettiny kauan ja päädyin tähän. Glitteristä eikä muistikuvaa paljonko maksoi. Oisko noin 4-5e:n paikkeella, mutta kuitenki  alennuksesta sekin.

NUMERO 1:



Ja vihdoin viimein se numero yksi! Ihanista ihanin glitterinen pääkallokoru. Tässä on massiivisuutta, pääkalloja  ja sitä blingiä samassa kerrakseen. Pidän tätä liiankin usein ja oon kyllä niin Lovena tähän!  eBaysta n. 20e ja samalta myyjältä kuin krokotiilikoru.


Voi ei miten hankala oli valita järjestys, mutta pääasia oli kuitenki se että mitä on tullu löydettyä. Oma tyyli alkaa pikkuhiljaa hahmottua. Siitä joskus taas lisää, sillä eihän se kesällä shoppailu pelkkiinkoruihin jäänyt.. ;)

Ens kerralla ehkä jotain videota "sano EI kiusaamiselle" ja mun ensimmäinen toivoton "kiinanharjakoiran trimmausvideo". Tosiaan en ollut ennen trimmannut koiraa ja HYVÄ että sentään olen koskenut monesti hiustenleikkuu koneeseen koulussa, sillä siitä ei olis tullu mitään.. Vielä kun toi koira ei oikein suostu rauhoittumaan sitte millään.

Eipäs paljasteta liikaa enää vaan, sanon että ensi kertaan ihmiset rakkaat. 

maanantai 1. syyskuuta 2014

TOTALLY FAIL/ADHD VIDEO (kun kaksi "hamsteria" yhdistää..)



Oli tarkotus tehdä joku hieno esittelyjen esittely video.. Nnoo, tehtiin se sitten Orlandon tyyliin.. :D

Herra ei sitten millään pysy paikallaan! Jokainen sohvankulma on maistettu ja mua on yritetty jopa syödä useaan otteeseen. Huh, kun on pienellä koiralla voimaa leuoissa kun sille päälle sattuu. Kädet on aivan naarmuilla. tahtoo olla kyllä niin tottelematon, että hommia on tuon kouluttamisessa herrasmieheksi. Noo eiköhän pennut olekkin melko hulivilejä kaikki että normaaliahan tämäkin on! On se ainakin oppinut sen, että vaatteita ei saa purra/repiä.. Ja sehän on vielä siinä iässä että ei oiken tiedä mikä on oikein ja väärin. Muutaman viikkoa vielä kasvaa niin eiköhän senkin hahmottaminen ala onnistumaan pikkuhiljaa. Lapsen on kuitenkin oltava lapsi! Nyt me keskitytään olemaan sosiaalisia ja opetellaan haluamaan ulos pissalle. Lehdelle se jo onneksi osaakin :)

Mitäs tässä sepittelemään mitään turhia. Tuo videohan se pääpointti olikin ja tietenki se, että alan nyt oikeesti keskittymään tuohon youtubettamiseen kun on taas blogiin into mukana jne. :)

Tässä vielä riiviöstä pari kuvaakin:


sunnuntai 24. elokuuta 2014

Orlando Bluum muutti taloon!

Se on todella ihana. Sisältä paistaa herkkyys, mutta silti on kiinnostunut kaikesta ympärillä tapahtuvasta. Täällä sen on nyt pari päivää ollut ja pissannu esim. mun keittiöön! Se on uteliaana hulivilinä katsellu ymärille, kauhistellut peilikuvaansa. Orlando myös tykästyi heti minuun eikä yhtään ujostellutkaan. Ollaan jo hyviäkin kavereita ja se on kokoajan tulemassa syliin nukkumaan. Noo okei myönnetään ei se nyt ihan Orlando Bluum ole vaan Keikarin Orlando. Ja ei se kyllä ihminenkään ole vaan koira. Ja myönnettäköön vielä että se on  kiinanharjakoira! En nyt ehkä ihan nyt saa miljoonaa lukijaa tällä vaatimattomalla ystävälläni, mutta jos jotain kiinnostaa niin tässä olisi Orlannosta vain pari kuvaa ja pari videota, sillä tämä on oikeasti olemassa ja tuhoaa tällä hetkellä luutansa ja välillä käy repimässä mun lahkeita ku mamma vaan kirjottelee!
Pidemmittä puheitta, hyvät naiset ja herrat Orlando, kutsun sitä myös nimellä Ola:




Täällä vaan iltavilleillään vaikka nukkumassa pitäis olla, hyhhyh! Nyt sanon Orlannolle ja tottakai myös teille että Good night ja sitä rataa! Tämmönen pikku rakkauspakkaus täällä ♥

BLOGIIN SUURTA MUUTOSTA TULOSSA! (I'm back!)

Moi piiiiiiiiiiiiiiitkästä aikaa lukijaiseni! Blogiin on tulossa muutosta, sillä blogi tyssää täysin.Unohdin blogin tarkoituksella täysin, sillä innostus lopahti, jotenkin ei vaan kiinnostanut enkä saanut mitään tekstiä aikaan. En edes ilmoitusta että en enää kijoita pitkään aikaan.. Väsyin ennen kevättä kaikkeen maholliseen, masennuin suoraan sanottuna kaikkeen. Tuntu että mitään ei koskaan tapahdu ja suoraan sanottuna tuntui siltä että hillun täällä ja menen virran mukana. Kaikki oli niin passiivisen tuntusta ja Villeki Oulussa asusteli. Koulu meni viime keväänä niin päin persettä etten edes päässyt täysin toista luokkaa läpi. Menen nyt siis taas kakkosluokkalaisten mukana ja suunnitelmana olisi valmistua puolentoista vuoden päästä. Pahinta tässä oli että en edes huomannut tilanteen pahuutta. Poissaoloja oli paljon, mutta nekin sieltä ja täältä ja en ollut luokastani oikeastaan yhtään jäljessä. En vain tajunnut että nämä jopa lääkärintodistuksilla olevat poissaolot vaikutti niin paljon opiskeluihin..
Tää saa kuulostamaan siltä, että "yhyy angst, mun elämässä ei tapahdu mitään yyyy.." Ei mun maailma niin nurinkurin ole. Jokainen väsyy joskus, sehän on normaalia. Mulla oli jonkinlainen kriisi päällä. En siis vellonut itsesäälissä 24/7 vaikka opiskelujen sössiminen koville ottikin. Etsiskelin itseäni taas kerran ja keräsin voimia seuraavalle vuodelle. Opin virheistä ja menen taas eteenpäin! Nautin kesästä ja loppukesästä kävin jopa töissä vähän tienaamassa. Tarkoituksena oli tienata rahaa ens vuodelle ettei lainaa tarvitse ottaa, mutta maksoinpas jotain aaaivan muuta, kjeh kjeh. ;) Sen takia myös viikonloppulle työt olis kova sana! Siitä seuraavassa postauksessa onkin paljon asiaa. I'm in love, voisin sanoa ja parasta mitä mulla on koskaan "ollut" ♥

Koitan saada blogiin jotain järkeä ja laitan esim. semmoset luokittelut tuonne blogin yläpuolelle että yhdessä kohdassa on DIY-jutut, yhdessä asuja, kuulumisia ja niin edelleen! Ja oon alkanut runoilemaan, sillä musiikki kiinnostaa. Rustailen siis nykyään  biisejä, jotka muistuttaa kyllä enemmän runoja. Oon huomannu kun on tietynlaisia tunnetiloja niin on mukava kirjoittaa ne paperille ja saada jokin runo siitä aiheesta. Oli sitten sellanen ylempalttinen onnellisuuden tunne tai ahdistunut olo. Se ei johdu siitä "masennuksesta" vaan oon miettinyt aina musiikin tekoa, päätin tehdä asialle jotain. Mun kitaraa yritin soittaa ja edelleen vaikka se yli kahdeksan vuotta on ollu tuolla, niin en vieläkään saa tarpeeksi kärsivällisyyttä opetteluun. Eihän se heti sujuvasti onnistu. Facebookin kautta törmäsin kosketinsoittimiin ja hain sen kotiin. Sitä osaan soittaa, sillä pianoa olen sen vaivaiset vuoden joskus lapsena soittanut. Katotaan mitä tästä tulee! Ne mun "runot" ainaki aattelin tänne laittaa.

Sellahista asiaa! Te jotka ootte pysyny paikan päällä niin toivottavasti olette yhä kiinnostuneita ja pidätte tulevasta. En vielä lupaa, että millon ehdin ruveta väsäämään uutta ulkoasua ja en ala sitten tänne enään yhtään väkisin vääntämään tekstejä. Sitä vaan että ei välttämättä kovin useasti tätä tekstiä tule, mutta sitte ku tulee niin on oikeasti asiaa! Tämä ei ole lukijoiden kalastus blogi (><> hehhen kala..) vaan ihan itseäni varten tätä teen. En tietenkään näitä kirjoita siksi että en halua kenenkään näkevän näitä, vaan ihan omaksi harrastuksekseni :)

Good luck, jos ihan oikeasti luit noi kaikki.
Se ois seuraavaan jymy-postaukseen, eli molo(?) moljens! ♥

torstai 27. helmikuuta 2014

Lasten lelu-automaatit - video



Nyt pyöriskelen jo youtubessa hieman! Kaikki aika on siihen laitettu ja siksi mua ei oo täällä niin näkynytkään. Muutaman videota on päästy tekemään ja lisää on sinne tulossa, kunhan saan editoitua ne joskus.. :)

Blogissa jotai ihme säätöä näkynyt, sillä oon yrittäny saada sitä paremman näköseks. Ei oo onnistunut..
Nyt se on ok ja vanhoja postauksien kuvia en ala muokkaamaan pienemmiksi, joten älkää välittäkö? :)

torstai 9. tammikuuta 2014

GOING GRAY OMG! :))

Petin lupaukseni itselleni etten värjää tukkaa... MUTTA KATTOKAA TÄTÄ TUKKAAA,, GRRRAUU GRAYY. :))
Tässä on sitä jotain mitä aikasemmin yritinkin saada. Ei siihen menny ku purkupesu ja vaalenusaine 3 prossasella hapetteella.. Viellä pidennykset huomenna kuosiin ja wwaau! En oikeen muuta osaa tässä sanoa. Muutaman DIY:tä taas olis tulossa rautalangan vääntelystä, josta saa sormuksia, koruja, korviksia ja näinpäin.

Ajattelin myös kunnolla alottaa vloggauksen youtuben puolella ja kattoa onko se edes mun juttu. En siis siksi, että kaikki nykyteinit on siellä ja yrittää olla vlogstar.. Vaan kun oon seurannut toosi pitkään tiettyjä vloggaajia ja monta monta vuotta halunnut itekki yrittää! Oonhan mä joitain videoita tehnyt, mutta yritystä ei niissä ollut. Nyt lähtee editoinnit ja kaikki randomit peliin mukaan. Siitä ilmottelen sitte myöhemmin lisää. :)

Tässä näitä niiin makoisia kuvia tästä jo harmaantuneesta vanhasta rouvasta:


perjantai 3. tammikuuta 2014

DIY rivet -rannekoru

Tämä rannekoru on helppo tehdä ja tässä tuleekin ohje:

Tarvitset:
1. Ranteeseesi menevä korvakoru. Täytyy pysyä ranteessa, eli ei liian iso.
2. Ruuvitekniikalla olevia piikkiniittejä. (Eli reikä täytyy olla sisällä.)
3.Pikaliimaa, mieluiten metallille tarkoitettua.
4.Pihtileikkurit tms.

Kun sopiva korvakoru löytyy, leikkaa pihtileikkureilla korvakorun piikki pois (eli siis se piikki mikä laitetaan korvan reikään)

 Tämän jälkeen laita niitin reikään liimaa (Älä aivan täyteen, ettei liima pursuile yli) ja laita niitti korvakorun päähän. Toinen niitti samanlailla toiseen päähän ja anna kuivua.

 Lopuksi laita valmis koru ranteeseesi ja korusi on valmis käyttöön!

 Jos kierrätät ja käytät vanhaa tai kirppaarilta tms. löytynyttä korvakorua ja et pidä väristä, voit lakata hyvän värisellä kynsilakalla korvakorun ennen kuin liimaat päädyt. Muista antaa lakan ensin kokonaan kuivua!

Korun pitäisi lopuksi näyttää tältä: